Muun muassa Rakennusliitto, Sähköliitto, Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat jättäneet lukuisia lakkovaroituksia teknologiateollisuuteen, metsäteollisuuteen ja kemianteollisuuteen. Teknologiateollisuudessa on ollut sopimukseton tila marraskuun alusta lukien ja metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden työehtosopimukset päättyvät marraskuun lopussa. Lakot alkaisivat vaiheittain 9.12.2019 alkaen ja jatkuisivat ilmoituksen mukaan 11.12.2019 saakka.

Rakennusliitto on ilmoittanut myötätuntolakosta, joka liittyy Teollisuusliiton 9.–11.12.2019 toteuttamaan työnseisaukseen teknologiateollisuuden sopimusaloilla. Työtaistelu kohdistuu Teollisuusliiton ilmoittaman lakon piiriin kuuluviin yrityksiin ja koskevat vain niissä toimipaikoissa työskenteleviä Rakennusliiton jäseniä.

Sähköliitto jätti marraskuun alkupuolella työtaisteluvaroituksen ja julisti samalla ylityökiellon tiettyihin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksiin. Neljä viikkoa kestävän työnseisauksen piti alkaa torstaina 21.11., ylityökielto alkoi jo 7.11. Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti siirtävänsä Sähköliiton teollisuuteen julistaman lakon alkamista kahdella viikolla, eli se alkaa 5.12.

Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä

Mikäli käynnissä olevat tai uhkaavat lakot aiheuttavat häiriöitä LVI-TU:n jäsenille, työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos tämä on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään seitsemältä päivältä. Työnantaja on siis palkanmaksuvelvollinen kunkin työntekijän osalta erikseen seitsemän päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä työntekijää kohdanneen työnteon esteen ensimmäisestä päivästä lähtien. Seitsemän päivän ajanjakso alkaa siitä päivästä, jona työntekijän työnteko keskeytyy tai työnantaja siirtää hänet tekemään muuta kuin hänen varsinaista työtään. Jos samasta syystä johtuva töiden estyminen on jaksottaista ja ajoittuu pidempään kuin seitsemän päivän jaksoon, työntekijällä on kuitenkin oikeus yhteensä enintään seitsemän päivän ajanjakson työpäiviltä maksettavaan palkkaan.

Työnantajan kannattaa selvittää mahdollisuudet tarjota työntekijälle muuta työtä tai käyttää mahdollisuuksien mukaan poikkeavia työaikajärjestelyitä. Työntekijällä on velvollisuus työnteon esteen aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa suorittaa myös muuta kuin hänen työsopimuksensa tarkoittamaa työtä (ns. sijaistyö). Sijaistyötä voidaan tarjota työssäkäyntialueen puitteissa myös muulta työmaalta. Jos työntekijä kieltäytyy tarjotusta työstä, työnantajalla on oikeus vähentää tarjottua työtä vastaava palkka seitsemän päivän palkasta.

Työstä estyville työntekijöille on selvästi todettava − siten, että se on myöhemmin todistettavissa − työnteon estyminen ja/tai sijaistyön alkaminen sekä yksilöitävä esteen aiheuttaja. Työntekijälle ilmoitetaan, että palkkaa maksetaan keskeytyksen ajalta seitsemän päivän ajan. Tämän seitsemän päivän pituisen ajanjakson jälkeen palkanmaksu lakkaa edelleen jatkuvien työn keskeytysten ajalta.

Lakkojen vaikutukset urakoihin

Lakolla voi olla vaikutuksia urakkasuoritukseen. Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 23 §:n mukaan urakoitsijan on viipymättä ilmoitettava tilaajalle työmaalla esiintyvistä työtaisteluista, mikäli näillä voi olla vaikutusta työmaan aikatauluun.

Urakoitsijan tulee lisäksi YSE 22 §:n mukaan ryhtyä työtaistelusta johtuvien esteiden torjumiseen sekä pyrkiä jatkamaan suoritustaan, mikäli se ilman huomattavia lisäkustannuksia käy päinsä.

Mikäli lakko vaikuttaa urakan aikatauluun, urakoitsijalla on YSE 20 §:n mukaan oikeus saada urakka-aikaan kohtuullinen pidennys. Lisäksi tilaaja on YSE 50 §:n mukaisesti velvollinen korvaamaan osan urakan keskeytymisestä aiheutuvista kustannuksista.

Reklamaatiomalli rakennuttajalle