Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava työympäristön turvallisuudesta, hyvästä johtamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta.
Työntekijällä on kuitenkin suuri vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisesta ylläpitämisestä. Itse kukin meistä voi vaikuttaa myös työpaikan myönteiseen ilmapiiriin.

Seuraavassa lyhyesti työhyvinvoinnin tärkeimmät osa-alueet

A)    Johtaminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen tukee yrityksen liiketoimintaa ja vaikuttaa suoraan yrityksen kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Hyvinvoiva työntekijä on tuottava työntekijä.

Hyvinvoiva, motivoitunut työntekijäjoukko tekee hyvää tulosta sekä jaksaa ja jatkaa pidempään työelämässä. Tällä on merkitystä mm. yrityksen eläkemaksuihin ja sairauspoissaolokustannuksiin. Työhyvinvointi on kilpailutekijä, parhaat osaajat valitsevat työpaikkansa hyvän yrityskuvan perusteella. Työhyvinvointityön tulee tukea yrityksen liiketoimintaa ja sen tulee olla suunnitelmallista. Johdon tehtävänä on määritellä, mitä hyvinvoinnin osa-alueita kehitetään, jotta päästäisiin haluttuihin päämääriin.

Myös johtamistavalla on iso vaikutus työyhteisön hyvinvointiin. Johtamisen kehittämisen käytännön toimenpiteitä ovat esimerkiksi esimieskoulutukset, jotka keskittyvät eri-ikäisten osaamisen ja muutoksen johtamiseen, kehityskeskustelun pitämiseen, palautteen antamiseen tai ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksien hyödyntämiseen

B)    Viestintä

Menestyvän ja hyvinvoivan organisaation tunnusmerkkejä ovat viestinnän huomioiminen koko organisaation toiminnassa. Viestinnän on todettu i parantavan työtyytyväisyyttä, työntekijöiden sitoutumista, edistävän luottamusta esimiesten, alaisten ja työtoverien kesken sekä vähentävän henkilöstön kokemaa epävarmuutta ja siten edistävän myös hyvinvointia.

Jotta viestintä toimisi täydellisesti, tulee viestinnän olla avointa. Ei riitä, että viestintä tapahtuu yrityksissä ylhäältä alaspäin, vaan viestinnän pitää vuorovaikutteista, keskustelevaa ja yhdessä sopimista. Myös pomolle ja työkavereille pitää voida puhua avoimesti. Näin toimiminen lisää työyhteisön tehokkuutta, yhteistyötä ja keskinäistä arvostusta.

C) Osaaminen

Yrityksessä on pidettävä huolta siitä, että henkilöstön osaaminen on kunnossa. Tämä edellyttää osaamistarpeiden tiedostamista, valmennusta sekä työntekijöiden motivoimista uusien asioiden oppimiseen.

Osaamisen kehittämisen käytännön toimenpiteitä ovat esimerkiksi perehdyttämisohjelman laatiminen uusille työntekijöille, työkierron järjestäminen, työssä oppimisen tapojen kehittäminen, urapolkujen rakentaminen, kokemustiedon siirtäminen, oppimisympäristöjen ja verkostojen luominen sekä omaehtoisen kouluttautumisen kannustaminen.

D) Terveys

Yritysten tulee huolehtia siitä, ettei työstä ja sen tekemisestä aiheudu haittaa työntekijän terveydelle. Täydellinen terveys ei ole kuitenkaan työnteon edellytys. Vajaatyökykyinenkin selviytyy, jos työtä pystytään muuttamaan työntekijän terveydentilaan sopivammaksi. Terveyden edistämisessä avainasemassa on toimiva kumppanuus työterveyshuollon kanssa.

Terveyden edistämisen toimenpiteitä voivat olla työergonomian kehittäminen, työterveyshuollon tekemät terveystarkastukset ja työpaikkakäynnit, työsuojeluorganisaation toiminnan kehittäminen, sairauspoissaolojen hallinta, päihdeohjelman ja hoitoonohjausmallin tekeminen, erilaiset työaikajärjestelyt erilaisissa elämäntilanteissa sekä kuntoilu- ja liikuntamahdollisuuksien järjestäminen.

E) Työympäristö

Yrityksen toiminnassa tulee aina ottaa huomioon työturvallisuus ja työterveys. Tälläkin osa-alueella paras yhteistyökumppani on toimiva, yrityksen tarpeista suunniteltu työterveyshuolto. Työpaikan ja työterveyshuollon välillä tulee laatia vuosittain toimintasuunnitelma, jossa sovitaan konkreettisista toimenpiteistä terveyshuollon ja työpaikan välillä.